Varsan vasta-ainetestaus
Varsat eivät saa emän kohdussa vielä yhtään vasta-aineita, toisin kuin esim. ihmislapset, vaan varsat syntyvät täysin puolustuskyvyttöminä bakteereja, viruksia ja muita taudinaiheuttajia vastaan. Siksi varsojen on heti synnyttyään ja päästyään jaloilleen saatava emän ternimaitoa. Ternimaito on emän synnytyksen aikoihin tekemää vasta-ainepitoista maitoa. Vasta-aineet imeytyvät varsan suoliston kautta suojaamaan sitä sen elämän alkutaipaleella. Vasta-aineita imeytyy syntymän jälkeen vain muutamien tuntien ajan, jonka jälkeen se hidastuu ja loppuu.
Emän ternimaidosta ei voi nähdä päältäpäin katsomalla, miten hyvänlaatuista se on eli miten paljon se sisältää vasta-aineita. Esim. tamman sairastuminen tai maidon ennenaikainen valuttaminen aiheuttaa maidon vasta-ainepitoisuuden laskua. Ternimaidon laadun arvioinnin apuna voidaan käyttää mittareita, mutta niidenkään avulla ei voida mitata sitä, miten paljon varsa saa ternimaitoa juotua ja miten paljon vasta-aineita se siitä lopulta saa.
Vasta-aineet on helppo testata varsasta verinäytteellä kun se on noin vuorokauden ikäinen. Jos vasta-ainepuutos todetaan, on useimmiten siinä vaiheessa vielä helppo korjata asia, ennen varsan sairastumista. Jos tiedetään esim. emän kuoleman vuoksi, että varsa ei ole saaut yhtään ternimaitoa, vasta-aineita ei toki tarvitse mitata ennen plasman antamista. Jos vasta-aineita on saatu tai imeytynyt liian vähän, varsalle voidaan antaa terveiden aikuisten hevosten verestä kerättyä plasmaa, josta varsa saa vasta-aineita. Plasman annon jälkeen vasta-ainepitoisuus mitataan taas seuraavana päivänä, jotta voidaan arvioida, onko vasta-aineiden määrä jo riittävä vai pitääkö plasman anto uusia.
Vasta-aineiden puutos tai niiden alhainen määrä ei yksinään aiheuta varsan sairastumista vaan sairastuakseen varsan on saatava jokin ulkoinen taudinaiheuttaja kuten bakteeri. Varsojen ja hevosten elinympäristössä näitä riittää, joten varsinkin täydellisessa vasta-ainepuutoksessa (kun varsa ei ole saanut yhtään ternimaitoa eikä vasta-aineita) on vain ajan kysymys, milloin varsa tulee sairastumaan. Myös osittainen vasta-ainepuutos altistaa sairastumiselle esim. napa-, nivel- ja keuhkotulehduksiin tai jopa sepsikseen eli verenmyrkytykseen.
Hyvä vasta-ainetaso ei takaa, etteikö varsa voisi sairastua, mutta se suojaa sitä monia taudinaiheuttajia vastaan. Oman emän ternimaito sisältää parhaiten vasta-aineita juuri oman kotitallin ja ympäristön bakteereja ja muita mahdollisia taudinaiheuttajia vastaan. Jos varsa sairastuu, se myös kuluttaa vasta-aineita eli joissain tilanteissa (esim. napatulehduksen jälkeen), kannattaa testata vasta-ainetaso uudelleen, jotta tiedetään, että vasta-aineita on edelleen tarpeeksi suojaamaan varsaa muiltakin vaaroilta.
Vasta-aineiden testaus on suositeltavaa ihan jokaiselle syntyvälle varsalle hyvän elämänalun varmistamiseksi! Kuten monessa muussakin asiassa, myös tässä pätee se, että ongelmat on paljon helpompaa ja myös halvempaa ennaltaehkäistä kuin hoitaa, mikäli varsa ehtii sairastua ennen kuin ryhdytään toimeen.